Kantakaupunkilaisetkin tarvitsevat autoja

Asukaspysäköinnin hinta vaihtelisi kysynnän mukaan. Hinta myös korottuisi pitkällä aikavälillä 90 euroon kuukaudessa. Markkinahintainen pysäköinti kuulemma parantaisi pysäköintipaikkojen saatavuutta alueellamme. Epäilenpä.

Samaan aikaan Kaartin lasaretin kaavoitusprosessi etenee. Lasaretin vanhat puutalot on tarkoitus siirtää muualle mikä on surku alueen asukkaille. Kortteliin suunnitellaan liike-, toimisto-, opetus- ja päiväkotitiloja. Korttelin pihan alle on tarkoitus sijoittaa koko kaupunginosaa palveleva pysäköintilaitos. Hietalahden torilta asukaspysäköintipaikat poistuisivat.

Markkinahintaisen pysäköinnin on tarkoitus samalla tukea yksityisiä pysäköintihalleja ja ohjata asukkaita hoitamaan pysäköinti niissä. Asukaspysäköinnin on sanottu tukevan hyvätuloisten autoilua. Tämä ei pidä paikkaansa. Hyvätuloiset pysäköivät jo nyt autonsa lämpöisissä pysäköintihalleissa.

Parkkihalleissa pysäköinti maksaa Etelä-Helsingissä noin 300-400 euroa kuukaudessa. Keskituloisilla ei yksinkertaisesti ole varaa yksityiseen parkkipaikkaa. Asukaspysäköinnillä voidaan pieneltä osin estää myös kaupunginosien eriarvoistumista. Jos asumiskustannukset kantakaupungissa nousevat liian korkeiksi pieni- ja keskituloisille, heidän on pakko muuttaa lähiöihin.

Kantakaupungissa asuvina olemme kuullut, ettemme tarvitse autoa, koska asumme palveluiden lähellä. Kantakaupunkilaisilla on aivan samat arjen haasteet kuin lähiöiden asukkailla. Pienyrittäjät tarvitsevat huoltoautoja, lapsia kuljetetaan autoilla harrastuksiin ja vuorotyöläiset ajavat autoilla töihin. Kaikkia matkoja ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista hoitaa julkisilla kulkuneuvoilla julkisten kulkuaikoina.

Yleensä hinnankorotuksia perustellaan palveluiden parantamisella. Kaupungilla on tarkoituksena ottaa käyttöön applikaatiota, jonka perusteella on helpompi löytää vapaita parkkipaikkoja. Tämä on hyvä asia. Tällä hetkellä kaupunki kuitenkin vaikeuttaa pysäköintiä kantakaupungissa omilla toimillaan. Kaupunki poistaa parkkipaikkoja jatkuvasti käytöstä myöntämällä rakennuslupia esimerkiksi taloyhtiöiden pyöräparkeille.

Jos kaupunki aidosti haluaisi parantaa kaupunkilaisten pysäköintimahdollisuuksia, tulisi kaupungin sopia asukaspysäköinnin kiintiöpaikoista yksityisiin parkkihalleihin, kun halleille myönnetään rakennuslupia.

Taru Reinikainen

Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 5.5.2022.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Facebook
Twitter
LinkedIn